Pinja Nuñez: Onko sukupuolella väliä?

Opintojen vastuullinen ohjaaja: Assi Karttunen Taiteelliset osiot arvioinut lautakunta: Mieko Kanno (puheenjohtaja), Kalevi Aho, Lea Pekkala, Marko Ylönen Tutkielman tarkastajat: musiikin tohtori Tiina Karakorpi, filosofian tohtori Anna Ramstedt Tarkastustilaisuuden valvoja: musiikin tohtori Assi Karttunen Ohjelma Tilaisuuden avaus: Assi Karttunen Lectio praecursoria Musiikkiesitys (soolosello) ja muut musiikkinäytteet (levyltä) lection aikana: Pinja Nuñez (1987): Häpeä – Variaatiot soolosellolle (2020) Myroslav Skoryk (1938–2020): Sellokonsertto (1983), sellolle ja kamariyhtyeelle sov. Pinja Nuñez Viktor Ullman (1898–1944): Drei jiddische Lieder op.53 (1944) Osa I Berjoskele, kolmelle sellolle (sov. Pinja Nuñez) Pinja Nuñez (1987): Sovituksia Jiddisin kielisistä kansanlauluista (2019) kamariyhtyeelle Pinja Nuñez (1987): Alkusoitto Oopperakuolemista (2022) kahdelle sellolle ja sopraanolle Esiintyjät: Pinja Nuñez, sello Eeva Oksala, viulu Maria Puusaari, viulu Riitta-Liisa Ristiluoma, alttoviulu Tomas Nuñez, sello Samuli Peltonen, sello Kati Salovaara, kontrabasso Malla Vivolin, huilu Veera Myllyniemi, klarinetti Tero Toivonen, käyrätorvi Tuukka Vihtkari, fagotti Kazutaka Morita, lyömäsoittimet Salla Pynssi, piano Olga Heikkilä, sopraano Lausunto tutkinnon taiteellisesta osuudesta (Mieko Kanno) Lausunto tutkielmasta (Tiina Karakorpi) Keskustelu Loppulausunnot Yleisön kysymykset Tilaisuuden päätös Tutkintoon sisältyvä taiteellinen kokonaisuus: Konserttisarja Sodan ja rauhan kaikuja Taiteelliseen tohtorintutkintooni kuuluvan konserttisarjan viisi konserttia lähestyivät taiteen yhteiskunnallisuutta viiden eri teeman kautta: Ääniä Neuvostoliitosta (2017) Sodan jaloissa – Sävellyksiä keskitysleireiltä (2019) Jospa tämä kaikki liittyy kaikkeen – Naiseuden näkökulma (2020) Pyhä yhteiskunta – Uskonnot ja hengellisyys musiikissa (2021) Taidekapina – Taiteen kautta välittyvät arvot (2022) Näistä erityisesti kolmas konsertti, jossa käsittelin naisen asemaa länsimaisen taidemusiikin kontekstissa sekä viides konsertti, jossa pohdin länsimaisen taiteen tradition kautta välittyviä arvoja, antoivat minulle mahdollisuuden tutkia länsimaisen taidemusiikin yhteiskunnallisuutta omakohtaisesti ja oman taiteellisen toimintani kautta. Päädyin säveltämään sukupuolittuneesta häpeän tunteesta sooloselloteoksen Häpeä (2020); tilaamaan säveltäjä Max Savikankaalta sooloselloteoksen T aidekapina – Pitkät jatkot (2022), jossa sellistin lausumien repliikkien aiheena on vallan väärinkäyttö opetustilanteissa, kuten seksuaalinen häirintä ja nöyryyttävät opetusmetodit; säveltämään oopperakuolemia käsittelevän Alkusoiton (2022) kahdelle sellolle ja sopraanolle inspiroituneena musiikkitieteilijä Susan McClaryn (1991) musiikinteoreettisesta analyysista, joka kuvaa musiikillista aktia sekä toteuttamaan naisen asemaa oopperatraditiossa pohtivan miniatyyrioopperan Piccolo Opera Burlesca (2022) yhdessä ohjaaja Siljamari Heikinheimon ja burleskitaiteilija Armi von Vepin kanssa. Esitys kyseenalaisti naishahmojen karikatyyristä kuvausta länsimaisen oopperataiteen historiassa yhdistämällä klassiset oopperakuolemat ja riisuutumisen taiteen. Mitä enemmän kiinnitin huomiota länsimaisen taidemusiikin käytäntöjen ja esityskulttuurin kautta välittyviin arvoihin ja sukupuolittuneisiin normeihin, sitä ahtaammalta minusta alkoi tuntua se muusikon ideaali, johon musiikin korkeakouluopintoni ja ammattimuusikon työelämä olivat minua muovanneet. Taiteellinen työni konserttisarjan parissa antoi siten inspiraation syventyä tutkimaan länsimaisen taidemusiikin sukupuolittuneita valtarakenteita myös tutkintooni kuuluvassa kirjallisessa tutkielmassa Onko sukupuolella väliä? Näkökulmia länsimaisen taidemusiikin tasa-arvokysymyksiin suomalaisessa musiikinalan korkeakoulutuksessa. Konserttisarjan toteutukseen osallistui usean eri taiteen alan ammattilaisia, joista tässä yhteydessä mainittakoon säveltäjä Max Savikangas, toimittaja Sonja Saarikoski, taiteilija Jaana Kokko, näyttelijä Janne Reinikainen, burleskitaiteilija Armi Von Vep, ohjaaja Siljamari Heikinheimo, ohjaaja Anna Paavilainen, kameraohjaaja Perttu Inkilä sekä valosuunnittelija Jenni Pystynen. Konserttisarjan tavoitteena on ollut laajentaa perinteistä sellorepertuaaria konserteissa kuultujen, Suomessa toistaiseksi tuntemattomien teosten, uuden sävellystilauksen sekä oman sovitus- ja sävellystyöni kautta ja tuoda konserttilavalle teemoja ja hahmoja, jotka eivät yleensä nouse perinteisen konsertti-instituution keskiöön. Toivon, että konserttisarjasta on välittynyt erilaisten yhteiskuntajärjestelmien kriittisen tarkastelun ohella myös kunnioitukseni inhimillisyyttä ja luovan työn voimaa kohtaan. Kustantajanani toimii tukholmalainen nuottikustantamo Edition Skellton. Tutkintokonserttieni ohjelmistoa kokoava levyjulkaisu Sodan ja rauhan kaikuja – Sovituksia ja sävellyksiä sellolle julkaistaan vuonna 2026 (Sibarecords/Naxos). Tutkielman tiivistelmä Kirjallisessa työssä O